HUPSUn tarina
Kesällä 2008 tarvitsin Tyttären häihin käsilaukun. En millään löytänyt omanlaistani.
Sen sijaan bongasin kirpputorilta ihanat pitsisomisteiset rintaliivit, juuri oikean väriset!
Niistä ja omista viininpunaisista liiveistäni syntyi ensimmäinen HUPSU-käsilaukku.
Tytär sai seuraavaksi valkoisista liiveistä tehdyn morsiuskäsilaukun; sitten alkoikin mieltä kiehtoa musta pitsi… ja punapilkulliset rusettiliivit… ja ruskeat kukkasomisteineen ja taivaansiniset …
HUPSU-laukujen risainaaminen ja eteenpäin luovuttaminen ovat avanneet Rva Hupsulle ovia ihaniin maailmoihin. Kun sukellan työhuoneen iloisen sekamelskan keskelle, unohdan kaiken muun – annan pitsien ja värien viedä mukanaan. Mielessäni liikkuu monenlaisia oman elämän tunnelmia: muisto ensimmäisistä rintaliiveistäni, vanhempieni ja isovanhempieni itse tekemisen perinne, lastemme imetys ja kasvaminen, Äidin rintasyöpä, oma ja puolison vanheneminen - elämänilo, kauneudenkaipuu. Laukkua luodessani mietiskelen tietysti myös laukun saajaa, hänen persoonaansa, hänen toiveitaan, värejään ja muotojaan, ja odotan sitä kohtaamista, jolloin uusi HUPSU siirtyy kädestä käteen, Halti(j)attarelleen.
Ja kun katselen valmista käsilaukkua, iloitsen siitä, että tarpeeton voi muuttua tarpeelliseksi ja että luopumisesta versoo jotakin uutta ja kaunista.
HUPSU-käsilaukullinen iloa, valoa ja voimaa Sinulle, Vierailija!
Rva Hupsu
